27.6.2012

it's so hard to say goodbye

Tata kirjottaessa olen jo saapunut koti-Suomeen melkein kaksi viikkoa (!!!!) takaperin. En ole _millaan_ kerennyt pistamaan postausta kasaan viimeisista paivistani Amerikan maalla, anteeksi.
Viimeiset kaksi viikkoa sujuivat kuitenkin erittain hyvin - ne taisivat olla myos kiirrellisimmat viikot vahaan aikaan (actually, i take that back, on taa Suomeen tulokin ollut yhta sosiaalista juhlaa). Juhlittiin Dinahin laksiaisia, omia laksiaisia, kavin shoppailemassa, kavin Coloradossa koskenlaskemassa, pakkasin - paljon, nauroin, soin, nauroin lisaa, tapasin kavereita - en tosin tarpeeksi, ja valmistauduin lahtoon henkisesti.
Jannat ovat edelleen fiilikset tasta kotiinpaluusta.... Tasta kerron kuitenkin lisaa viela viimeisessa postauksessa, joka kasittelee kotiinpalua. STAY TUNED!!

Alla on kuvia kavereiden hyvastelyista. Voi vitsi, kun kaipaan niita kaikkia jo nyt. :/


<






4 kommenttia:

  1. Mulla ainakin kävi niin aikoinaan, että tuli kauhee ikävä ja tyhjyyden tunne, kun Suomessa olin nähnyt kaikki ystävät läpi. Ekat ajat olivat mahtavia Suomessa, mut sit iski kamala tyhjyys ja tylsistys! Asennekysymys osittain ja nykyään on aivan erilaiset yhteydenpitomahdollisuudet kuin silloin. Maailma on muuttunut ja niin myös vaihto-oppilaat muuttuvat kovasti sen vuoden aikana!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin totta :> yhteydenpito on nykymaailmassa niin helppoa, kun on facebook, skypet ja ties mitka. itse aion myos lahettaa ihan sita etanapostia myohemmin ;)
      ja saa nahda miten mulla kay tuon tylsistyksen kanssa, voihan se olla, etta mulle tulee samanlaisia kokemuksia kuin sulla. only time will tell!

      Poista
  2. oi ihania kuvia (: oli varmaa mahtava vuosi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos paljon! ja oli aivan mahtava vuosi! olen niin onnellinen, etta sain kokea sen :>

      Poista